2010 Ajankohtaista
05.10.2010
Varsat vieroitettu
Kaikki varsat ovat siirtyneet pihattoon. Oripuolella on 11 varsaa ja tammapuolella 13. Kaikki varsat osaavat hienosti jo seistä omilla paikoillaan kiinnitettyinä ja kaikki syövät hyvin:).
14.09.2010
Varsat kehittyvät:)
Ajamme varsojamme tällä hetkellä 4-5 kertaa viikossa; Osku ajaa varsoja viikolla Petran ollessa opiskelemassa ja Petra ja Osku ajavat varsat viikonloppuisin pareittain. Elo-syyskuun vaihteessa kolme yhdeksästä varsasta lähtivät uusiin koteihinsa. Milpero suuntasi Hietasen Hannulle, Sahara Fairytale Ruotsiin Sami Saarelalle ja Sahara Breakthru Tapio Mäki-Tulokkaalle Forssaan. Kuun vaihteessa Niemisen Markku ja Kyläkosken Johanna kävivät vierailemassa täällä ja Markku laitettiin ajamaan "Petran passit" ihan muuten vaan:). Mielipiteitä varsoista voi kysyä Markulta.
Kaikki varsat toimivat ajossa erittäin mallikkaasti, joten niitä kehtaa kyllä ajattaa kenellä vain! Tervetuloa tutustumaan vuotiaisiin varsoihimme!
Pikkuvarsoista 18/24 on vieroitettu ja nämä vieroitetut pikkuvarsat on siirretty nyt tamma- ja oripihattoihin, joissa kiinniolo omalla kupillakin aamuisin ja iltaisin sujuu jo varsin mallikkaasti. Tammat alkavat siirtyä piakkoin tallielämään ja muutama tamma on vaihtamassa kotiakin lähitulevaisuudessa.
Tammojen menoa (yllä ja alla): Sahara Rhiannon ja Markku sekä Sahara Dawnrun ja Osku, elokuu 2010. Kuvat: Petra Huhti.
Vasemmalla Sahara Freestyler ja Markku, oikealla Sahara Renegade ja Osku.
Vasemmalla Sahara Breakthru ja Osku, oikealla Sahara Hotshot ja Markku.
22.08.2010
Varsat opetettu!
Varsanopetusurakka on ohitse ja kaikki yhdeksän varsaa toimivat ajossa mainiosti. Osa varsoista lähtee uusiin koteihinsa tulevan viikon aikana. Tervetuloa tutustumaan ja koeajamaan varsojamme!
Sahara Fairytale 2010. Kuva: Petra Huhti 2010.
01.08.2010
Ikäluokka -09:n lapsuusaika yhdessä alkaa olla lopussa.
Tulevalla viikolla nro 31 täällä syntyneen -09 ikäluokan varsojen elämä muuttuu radikaalisti. Heti maanantaina Kempin varsat nousevat Pasi Korkalan auton kyytiin, joka kuljettaa ne Jokimaalle. Työnteko alkaa ja lapsuusaika yhdessä loppuu. Joka vuosi on aina hiukan haikea fiilis lähettää varsat maailmalle, mutta taas on aika toivottaa kaikille hyvää tulevaisuutta. Omilta varsoiltamme loppuu myös lapsuus. Osa varsoista opetettiin jo alkukesästä ajolle (irtopalattomat varsat) ja nyt lopuilla on edessään opetusvaihe (jotka olivat alkukesästä toipumassa irtopalaleikkauksesta). Jo opetetuilla varsoilla ajamiset alkavat tulevalla viikolla myös.
Tunnelmia kesälaitumelta:
Tytöt
Tytöt ottavat rauhallisemmin ja keskittyvät pääasiassa syömiseen...
... mikä saattaa näkyä tässä vaiheessa vielä vyötäröllä:). No, meitä kehtaa ruveta ajamaan!
Pojat
Meillä riittää syömisen lisäksi paljon muutakin tekemistä: välillä kisaillaan yhdessä...
...välillä ihmetellään yhdessä maailman menoa...
... ja sitten taas mennään ja kujeillaan yhdessä. On tämä laidunelämä pojilla mukavaa:).
27.07.2010
Sivut ovat päivityksen alaisina, uusia kuvia jo lisätty!
29.04.2010
Kuusi varsomista jäljellä
Suurin urakka alkaa olemaan takanapäin valvomisten suhteen, koska varsoja on tallissa tällä hetkellä 17. Kuusi tammaa on vielä varsomassa ja viimeiset varsomiset menevät kesäkuun alkupuolelle. Viime vuonna painotus oli oripuolella, sillä talven oripihatossa oli 13 poikaa ja tammapihatossa 5 tyttöä. Nyt syntyneistä 17 varsasta oriita on 7 kpl ja tammoja 10 kpl.
21.04.2010
Jos tämä laji antaa paljon upeita elämyksiä, niin välillä se myös raapaisee ja kovaa...
Otsikko kertoo paljon. Pitkällä keväässä ollaan ja pitkiä päiviä on tehty. Tallissa on tällä hetkellä 14 hyvinvoivaa varsaa ja yksi varsa on Ruotsissa (Shadown). Tiesimme kyllä jo syksyllä, että vaikka tiinehtymisprosentti tällä tammamäärällä oli huikeat 96%, niin varsomis-% ei tule olemaan yhtä korkea.
Meillä katsotaan kaikki tammat noin kuukausi ennen varsomista; tämä siksi, että silloin pystyy varmistamaan, että varsa on oikeinpäin. No, ainoa tamma, joka tähän mennessä on mietityttänyt tarkastuksissa, oli ensimmäisenä varsomisvuorossa ollut Isadora Laukko. Helmikuun lopulla mennessäni aamulla ruokkimaan heppoja, viisas Isadora oli selvästi odottanut ihmistä, ja rupesikin heti varsomaan, kun kaurat oli jaettu talliin. Osku piti soittaa Suomi-Ruotsi -ottelun äärestä apuun, koska suuria ongelmia oli tiedossa.. Varsa oli takaperin selällään. Onneksi meillä oli rauhoittava-annos tammalle ja pääsimme töihin. Osku sai varsan käännettyä ja takajalat kintereeseen asti ulos. Mietimme, että varsalla ei ole kiire enää, koska se on varmasti jo kuollut. Omassa mielessäni päällimmäisenä oli kauhu rakkaan, pitkäaikaisen ystävän, Isadoran, menettämisestä. Varsa saatiin kyllä jonkin ajan kuluttua ulos, mutta se näytti kuolleelta. Siinä vaiheessa, kun tarkastin silmistään kuolleelta näyttävän varsan olevan kauan odotettu tamma, itku tuli. Ja paha. Osku alkoi puhaltamaan varsaan henkeä, koska sen sydän löi vielä. Noin 10 puhalluksen jälkeen kuolleelta näyttänyt varsa alkoi itse vetämään henkeä. Voitte vain kuvitella tunnetta sillä hetkellä.. Varsa on teettänyt hurjasti töitä, sillä se ei pitkään aikaan päässyt ylös omin voimin, vaikka muuten se oli tosi virkeä ja välkky varsa. Onneksi sen imurefleksi oli kuitenkin tosi hyvä alusta alkaen, niin ruokkimisessa ei ollut ongelmia. Minun piti lähteä illalla Helsinkiin ja Osku valvoi varsan ruokinnan vuoksi kolme yötä.
Lisäksi, kun varsa oli ollut väärinpäin, sen jalat olivat miten sattuu. Oskun kengitystaitojen hyvyyden ja Uno Yxklintenin oppien perusteella jalkojen eteen on pystytty tekemään hurjasti töitä. Kun varsa tänä päivänä kirmaa pihalla täyttä laukkaa, liikutuksen kyyneleet tulevat silmiin; niin pienestä oli tämän varsan elämä kiinni. Taistelijaluonteen perusteella se ristittiin Sahara Hardcore:ksi.
Välissä syntyi terveitä varsoja, mutta erään asiakkaan tamma loi kaksi kuukautta ennen varsomistaan. Vein kuolleen sikiön mukanani Eviraan tutkittavaksi virusten ja bakteerien varalta ja onneksi mitään ei löytynyt. Tammamme rokotetaan säännöllisesti esim. virusaborttia vastaan, mutta Evirasta on kerrottu, että nykyiset rokotteet eivät ole teholtaan kauhean hyviä.
Kevääseen mahtuu vielä kaksi suurta takaiskua: yksi asiakkaan tamma joutui leikkaukseen ohutsuolen vuoksi (leikattu jo aiemmin elämässään ohutsuolen tuppeuman vuoksi) ja tammalla oli kaksi viikkoa varsomiseen. Kyseinen tamma on varsonut aina meillä ollessaan reilusti etuajassa ja omistaja toivoi, että varsa yritetään säästää, joten Osku ehdotti klinikalla varsan ulosottamista. Tamman leikkaus meni hyvin, mutta varsaa ei otettu ulos. Tamma alkoi sitten varsomaan muutama tunti leikkauksen jälkeen. Tamma piti uudestaan laittaa leikkauspöydälle ja ottaa varsa ulos. Varsa eli pari päivää, mutta kuoli sitten hapenpuutteen aiheuttamiin komplikaatioihin, tamma voi hyvin ja on jo kotona. Vaikeita päätöksiä nämä, mutta vähän jäi mietityttämään, olisiko varsa hengissä, jos se olisi otettu omistajan toiveen mukaisesti heti ulos, jolloin se ei olisi joutunut kokemaan kovia operaatioita emänsä kohdussa. Turhahan näitä on kai spekuloida..
Ostimme viime kesänä Daguet Rapide -tamma Nanushkan hyvän emälinjan vuoksi ja ennen kaikkea siksi, että se oli kantavana oriista Ken Warkentin (ei saanut vielä Suomesta). Kaikki meni hienosti aina laskettuun päivään saakka. Tamma ei näyttänyt yhtään varsovalta ja kun otimme sisälle tammoja, Osku käveli tämän takana ja kysyi, mitä tammalla on hännässä. Siellä oli vaaleanpunaista vuotoa. Hälytyskellot soivat heti ja tutkimme tammaa sen verran, että tiesimme varsan olevan ainakin sillä hetkellä hengissä. Kysyimme asiasta viisaammilta ja tuli selväksi, ettei synnytystä voi käynnistää ja se, että jos tammalla on istukkatulehdus, varsa tulee kyllä ulos.. Allekirjoittanut ei hirveästi stressin takia seuraavana yönä nukkunut. Puoli seiskalta lähdimme talliin ja Nanushka alkoi varsomaan jonkin ajan päästä. Synnytysapua piti kyllä antaa. Maito oli superhyvää, mutta varsa hieman vaisuhko. Kutsuimme Katjan paikalle ja varsalle tiputettiin nestettä ja ommeltiin katetri paikalleen kovia antibiootteja varten. (epäilimme mahdollista infektiota jo kohdussa). Seuraavana päivänä varsa näyttikin jo suhteellisen hyvältä. Kolmannen päivän kohdalla kolikko kääntyi salamannopeasti ja varsan hengitys vaikeutui ja seuraavana yönä varsa kuoli. Kolmessa päivässä ehtii jo kummasti kiintymään varsaan. Varsinkin, kun sen kanssa tekee paljon töitä ja ehtii jo iloita asioista. Ajellessani kohti Helsingin opinahjoani ja Eviraa varsa takakontissa ehdin ajattelemaan kaikenlaista ja välillä musiikki piti laittaa ylikovalle, etten kuulisi omia ajatuksiani. Varsa oli tärkeä kuitenkin saada tutkittavaksi, että saa itselle mielenrauhan ja tiedon, ettei tallissa ole jotain pielessä.
Tästä tilanteesta viisaampina yritämme taas parantaa tallimme toimintaa. Monien vuosien ajan olemme vahtineet tammojemme varsomiset varsomisvöiden ja kameroiden avulla, joten pääsemme mahdolliseen ongelmaan heti käsiksi. Olemme pitkään tarkistaneet tammojen maidon vasta-aineet varsojen syntymän jälkeen ja olemme osalta varsoista ottaneet myös verikokeet parin päivän päästä varmistaaksemme, että vasta-aineet ovat imeytyneet varsalle. Olemme katsoneet tammat noin kk ennen varsomista, nyt uutena Nanushka-tapauksen jälkeen tutkimme myös istukan paksuudet, jolloin mahdolliset istukkatulehdukset voidaan huomata ennen varsomista ja kyseinen tamma voidaan hoitaa ennen synnytystä menettämättä ehkä varsaa. Varsat ovat käyneet keväisin kaksi kertaa päivässä ulkona ja vahdimme, että ne eivät makaa ulkona. Näin vältämme turhat vilustumiset ja niiden tuomat keuhkotaudit.
Aina on kehittämisen varaa. Monista asioista oppii koko ajan uutta, aina vaan. Tämä on upea laji, kaikesta huolimatta. Vastoinkäymiset vahvistavat. Ja niiden myötä hyvistä asioista oppii iloitsemaan vielä enemmän. Sunnuntaina olimme iloisia, kun yksi terve varsa oli syntynyt lisää ja kaksi ensimmäistä siemennettyä tammaa olivat heti kantavia. Life goes on:)
Mukavaa kevättä kaikille ja iloisia hetkiä varsojenne parissa, Petra
Sahara Hardcore muutaman päivän ikäisenä ja apuäiskän villatakki:).
24.02.2010
Taidetta!
Kotkalainen Marianne Kokko piirsi Sakusta ja edesmenneestä rakkaasta Saarasta hienon lyijykynäpiirroksen. Lisäksi selvisi, että hän oli jokunen vuosi sitten maalannut Chergonista taulun, joka sekin siirtyi sitten meille, koska Chergonhan oli viimeiset vuodet Oskun omistuksessa ja on muistoissamme herrasmiesoriina. Lisää Mariannen hienoja töitä ja hänen yhteystiedot löytyvät hänen sivuiltaan: Linkki. Kannattaa tutustua!
Kuvat: Marianne Kokko
13.02.2010
Varsomiset lähestyvät:)
Pian pyörähtää käyntiin taas varsomiskausi, ensimmäisenä varsomassa ovat omat tammat Isadora ja Shine, joiden laskettu aika on helmikuun puolella. Kaikkiaan varsomisia on luvassa 26 kappaletta, ainoat tyhjät tammat ovat Sweetlittlelies ja talliin vasta hetki sitten tullut Gone With Windsong. Täytyy vain toivoa, että kaikki sujuisi hyvin, kamerat ja vyöt on viritetty jo valmiiksi ja Thaimaan matka tammikuussa latasi akkuja tulevia valvomisia varten:).
03.01.2010
Vuodenvaihteen tunnelmaa
Allekirjoittanut ehti mielessään harmittelemaan uudenvuodenaattona taas kerran hevosihmisten arkea siinä mielessä, että mistään juhlapyhistä tai -traditioista ei ehdi nauttimaan, kuten "normaalit" ihmiset, vaan päivät muistuttavat toisiaan oli pyhä tai arki. Nyt varsinkin hommia tuntui kerääntyvän, koska Osku oli lähdössä uudenvuodenpäiväaamuna kukonlaulun aikaan kohti Puolaa rakkaan veljeni seurueessa villisikajahtiin ja paljon valmistelevia töitä piti saada tehdyksi, ja normaalien tallitöiden lisäksi ohjelmassa olikin lumitöitä, pannunkorjausta jne.. Vaikka en kauheasti rakettien paukuttelusta perusta, ajattelin, että olisi kiva joskus nähdä muiden lähettämiä raketteja etc. No, ohjelmassa oli lisäksi satulan laitto vierailevalle orhipojalle ja Oskun avustamana kiipesin pojan selkään. Ilta alkoi jo hämärtää, mutta oranssinkeltainen kuu valaisi lumista tienoota ja loi tunnelmaa. Kireässä pakkasessa ratsastaminen rauhallisessa, lumisessa ja pimentyvässä maisemassa sai mielen hymyilemään. Se tunne, kun poika käveli iloisesti korvat pystyssä, kaula kaarella, täynnä menohaluja, karkotti kaikki negatiiviset ajatukset ja stressin pois mielestä ja loi liikutuksen tunteen. Tässä hevosessa on sitä jotain sanoinkuvaamatonta ja oma arvostukseni sitä kohtaan on suuri. Lenkillä ajattelin, että mitä raketteja ja paukkuja tässä vielä kaipaa, kun peffan alla on räjähteistä parhain; varsinainen dynamiitti:)!!
Oikein Hyvää Uutta Vuotta Kaikille,
Petra
Vuodenvaihteen jälkeisiä tunnelmia kirpeänä pakkaspäivänä 02.01.2010/Petra ja Dynamite.
Kuvat: Tiina Levander 2010.
